Historian pilkkeet jatkuvat 2006 - 2016

HISTORIAN PILKKEET JATKUVAT 2006 - 2015

Eliniän noustessa ns. ikäkuulo on melun ohella muodostunut suurimmaksi kuulovammaisryhmäksi. Kuulolaitteet ovat yleistyneet ja sanoisinko arkipäiväistyneet. Samaan aikaan hieno kuulokeskus verkostomme on supistumassa. Meidät on ulkoistettu maahantuojille. Enää ei ole niin suurta valikoimaa kuulokojeita käytettävissämme valintatilanteessa kuin ennen "hyvinä aikoina". Sosiaaliturvan leikkaukset saattavat koskea myös kuulovammaisia.

Perustamiskokouksessa 10.11.1975 yhdistyksen nimeksi tuli Keski-Uusimaan Kuulonhuoltoyhdistys ry. Valitun nimen kohdalla ilmeni pari ongelmaa: Ensiksi Keski-Uusimaa- sanan taivuttaminen genetiivissä ja toiseksi se seikka, että paikkakunnalla julkaistiin Keski-Uusimaa-nimistä sanomalehteä, minkä kanssa tuli vähän sananvaihtoa. Yhdistyksen nimi muutettiin 1.1.1994 Keski-Uudenmaan Kuulonhuolto ry:ksi. Näinä hektisinä aikoina kaikki pitkät nimet koetaan vaivalloisiksi. Lisäksi haluttiin päästä eroon sanoista huono ja huolto. Niinpä yhdistyksen nimi on 1.1.2011 lähtien Keski-Uudenmaan Kuulo ry. Mikähän sana seuraavaksi poistetaan?

Perustamiskokouksessa oli läsnä 34 henkilöä. Luultavasti kaikki ryhtyivät yhdistyksen jäseniksi. Jäsenmäärä siitä hiljalleen karttui ollen 31.12.2005 400 henkilöä. Vuosina 2006-2015 jäsenmäärä on enemmän kuin kaksinkertaistunut. Syitä on varmasti monia ikäkuulon lisääntyminen, kuulolaitteiden yleistyminen, yhdistyksen vilkas ja aktiivinen toiminta. Jäseniä on (8.9.2015) 842 henkilöä. Puheenjohtaja Olavi Taipaleen mielestä meidän tulisi olla suurin ja kaunein.

Yhdistyksellä ei edelleenkään ole omia toimitiloja. Toimialueeseemme kuuluu usea kunta: Järvenpää, Kerava, Tuusula, osa Sipoota ja Nurmijär- veä. Näistä kunnista on kuitenkin aina löytynyt tilat yhdistyksen käyttöön. Järvenpäässä on paljon käytetty Myllytien työ- ja toimintakeskuksen tiloja ja Keravalla Viertolan tiloja. Nyt toiminta tapahtuu paljolti Tuusulan Mäntymäen tiloissa. Sieltä on saatu myös lukollinen kaappi.

Kuulolähipalvelu on erittäin arvokasta vapaaehtoistyötä. Kuulovammaista opastetaan kuulokojeen käytössä ja huollossa, annetaan tietoa muista apuvälineistä, neuvotaan niiden hankkimisessa, ohjataan lääkäriin tai kojekorjauksiin. Vaikeimmistakin ongelmista selvitään yhdessä. Ennen kaikkea ollaan läsnä ystävänä. Tätä palvelua ei voida odottaa yhteiskunnan taholta. Vuonna 1992 Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa aloitettu kuulolähipalvelutoiminta on laajentunut ja lisääntynyt edelleen. Tämän toiminnan pioneerityön ovat tehneet Raili Aho, Elsa Ketola ja Lea Luukkonen. Hyrylän terveyskeskuksessa toimi erittäin tuloksellisesti Marqita Winqvist vuosina 2004-2012. Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella jatkaa kuulolähipalvelutunteja Raija Lehikoinen. Klaukkalassa Pirjo Wallenius aloitti toiminnan keväällä 2005. Marjatta ja Aulis Tuominen alkoivat pitää kuulolähipalvelutunteja Nurmijärvellä v. 2006 ja myöhemmin myös Klaukkalassa. Heidän lopetettuaan tilalle tulivat Klaukkalaan Riitta ja Pentti Siikjärvi 2012. Nurmijärvelä jatkaa kuulolähipalvelutunteja Raija Lehikoinen. Anneli Merikallio aloitteli kuulolähipalvelutunteja Sipoossa v.2006. Hänen jälkeensä ovat Tellervo Hakkari, Jorma Räikkönen ja Risto Pietilä vetäneet kuulopalvelutunteja vuodesta 2012. Keravalla toimivat pääasiallisesti Raili Aho, Marie Ristimäki ja Olavi Taipale. Järvenpään vastuualue on alusta asti kuulunut Elsa Ketolalle. Keskimäärin asiakaskäyntejä on vuosittain ollut noin 950.

Tuoreimpana toimintamuotona on aloitettu kuulolähettipalvelu. Yhdistyksen edustajan Ari Haapasen voi pyytää kotiin neuvomaan erilaisten apuvälineiden ja toimintojen käytössä: Esim., mistä löytyy TV:n kuulovammaisten tekstitys? Edunvalvonta ja vaikuttaminen ovat edelleen erittäin tärkeitä varsinkin viranomaisiin päin. Yhdistyksellä on edustajansa Järvenpään, Keravan, Sipoon ja Tuusulan vammaisneuvostoissa, joissa voidaan vaikuttaa kuulovammaisen asemaan kunnissa. Valitettavasti induktiosilmukat eivät kuulu edelleenkään kuulovammaisten arkipäivään julkisissa tiloissa kuten esim. kirkoissa tai teattereissa. En tiedä onko ongelmana itse silmukka vai asenteet.

Ei pelkkää valistusta kansalle tarvitaan myös vähän huvitusta. Niinpä Suomen ulkoraja on enimmäkseen ylitetty retkeläisten toimesta tuolla idässä. Kahdesti on eksytty Viipuriin ja jopa Pietariin asti. On käyty Karjalassa Laatokan rannalla. Etelärajan kautta on tutkittu Viron kauneimmat saaret, tutustuttu Latviaan ja käyty Pärnussa kylpemässä. Välillä on käyty pienellä postitiellä, vierailtu Lappeenrannassa ja ihmetel- ty Verlan tehdasmuseota. On käyty Tampereella ja Hyrsylän mutkassa. Pienempiä virkistyksiä ovat olleet pikkujoulu-, isänpäivä-, ja kuutamoristeilyt. Talvipäivä ja naistenpäiväriehat, tanssitapahtumat ja karaoket. Eikä unohdeta lukemattomia teatteri käyntejä. Vuonna 2012 aloitettiin Boccia-pelit ja 2013 keilaus. Uusin villitys on frisbeegolf, jota Jorma Räikkönen alkoi vetämään v.2015.

Jotta kansa pysyisi kärryillä, tarvitaan tiedottamista. Yhdistyksen alkuaikojen konekirjoituslehdykät ovat kehittyneet nykyaikaiseksi, komeaksi tietopaketiksi. Kuulolla-lehti ilmestyy vuosittain 4 kertaa. Päätoimittajina ovat tällä hetkellä Kaisa Venho ja Olavi Taipale. Yhdistyksellä on myös omat www-sivut, joita toimittaa Kaisa Venho. Lisäksi yhdistys on Facebookissa Jussi Vänskän toimesta.

Vilkkaan toiminnan pyörittämiseen tarvitaan varoja. Tuloja on lähinnä kertynyt jäsenmaksuista, myyjäisistä ja paristojen myynnistä. Vaalivuosina saamme vaalikeräyksillä vaivattomasti runsaasti varoja yhdistyksen käyttöön. Viime vuosina ovat myös kuntien toiminta-avustukset lisääntyneet. Teemmehän arvokasta työtä kuntien asukkaiden hyväksi. Tuloja on saatu jonkin verran Saaran Koti-säätiöltä lähinnä Kuulolla-lehden painatukseen ja postitukseen. Kuulon Tuki ry on tukenut kuulolähipalvelua sen matkakulujen osalta. Vuonna 2005 hankittiin jo kolmannen kerran yhdistyksen historiassa uusi induktiosilmukka. Vuona 2012 hankittiin kokoustilanteita varten ryhmäkuuntelulaite. Keskimäärin yhdistyksen toimintakulut ovat vuosittain noin 20.000 €.

Puheenjohtaja: Kaisa Venho 2006-2008, Olavi Taipale 2009-2015 Varapuhj.: Olavi Taipale 2006-2008, Raija Lehikoinen 2009-2014, Jorma Räikkönen 2015. (hall.jäsen 2014). Siht.: A-L Lampio 2006-2008, Markku Aho 2009-2010, Marie Ristimäki 2011-2013, A-L Lampio 2014, Arja Virolainen 2015. Rah.hoit.: Jorma Venho 2006-2009, Kaisa Venho 2010-2015. Jäs.kirj. Kaisa Venho 2006, Olavi Taipale 2007-2015. Muita hallituksen varsinaisia jäseniä: Esko Kajamäki 2006, Jussi Vänskä 2007-2008, Ketola Elsa 2009-2015, Salme Taipale 2009-2011, Hilma Koskela 2006-2008, myöh. varajäsenenä 2009-2015, Marjatta Kujala 2012-2013, Salme Soosalu 2012-2013, Kaisa Venho 2012-2015 Jokela Erkki 2014-2015 , Arvo Taskinen 2015.

Ansiomerkit: v. 2005: Kultainen merkki: Anna-Liisa Lampio, hopeinen merkki: Aho Raili, Ketola Elsa, Luukkonen Lea, Pigg Oili, Pirjo Teräsvuori ja Jorma Venho. Pronssinen merkki: Hilma Koskela. Ansiomerkit v. 2012: Kultainen merkki: Raili Aho, hopeiset merkit: Markku Aho, Aino Heikkilä, Hilma Koskela, Anneli Merikallio ja Kaisa Venho, pronssiset merkit: Marjatta ja Aulis Tuominen, Olavi Taipale ja Marqita Winqvist. Ansiomerkit 2013: Kultainen merkki Elsa Ketola ja Jorma Venho. Pronssinen merkki: Raija Lehikoinen, Ansiomerkit 40-vuotisjuhlassa 7.11.2015 Keravan Viertolassa Hopeiset ansiomerkit Tellervo Hakkari ja Olavi Koskela. Pronssiset ansiomerkit: Riitta ja Pentti Siikjärvi sekä Marie Ristimäki.

Anna-Liisa Lampio