Kuinka työiässä elää, siitä vanhana hyötyy – muistisairauksien ehkäisyssä ainakin!

Kuuloliiton paikallisissa kuuloyhdistyksissä voit tavata uusia ihmisiä, aktivoida aivojasi ja liikkua yhdessä. Vertaistuen voimalla vahvistat omaa kuuloterveyttäsi esimerkiksi kuulolähipalvelun tai kuulokerhojen parissa.

• Hyvä ja monipuolinen, suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuva ruokavalio. Hyvä muistisääntö on syödä joka aterialla paljon värejä!
• Monipuolinen ja mielekäs liikunta. Finger suosittaa aerobista liikuntaa 2–5 kertaa viikossa ja lihavoimaharjoittelua 1–3 kertaa viikossa, tasapainoharjoittelua unohtamatta.
• Aivojen aktivoiminen ja harjoittelu. Kivipelto kertoo aivojen olevan kuin lihas, joka vaatii säännöllistä ja monipuolista harjoittelua läpi elämän. Työiässä aivojen ja tiedonkäsittelyn aktivointia tulee ikään kuin luonnostaan työn kautta, mutta varsinkin eläköitymisen lähestyessä kannattaa alkaa antamaan aivoille uusia haasteita työstettäväksi! Ristikot, sudokut, käsityöt, uuden kielen opiskelu… Mikä vain aktiviteetti, jossa aivot joutuvat töihin, sopii.
• Läheiset ihmissuhteet, uni ja stressinhallinta. Alun perin Fingerissä neljäs sormi oli sosiaalinen aktiivisuus, jonka merkitys yllätti tutkijatkin. Varsinkin myöhemmässä iässä ihmissuhteiden puute ja yksinäisyys ovat riskitekijöitä kognition heikentymiselle. Hoitamaton huono kuulo vaikuttaa riskiin juuri sosiaalisen eristäytymisen kautta. Jos ihmisillä on hankala kuulla ja osallistua sosiaalisiin tilanteisiin, vaarana on jättäytyminen toisten seurasta. Olemme jo Kuule ja muista -hankkeessa tuoneet paljon esille tätä yhteyttä ja jatkamme työtä edelleen. Työiässä korostuu Finger-tutkimuksiin viime vuosina nostettu uni ja stressinhallinta. Unta ja lepoa kannattaa vaalia ja ottaa arkeen palautumisen hetkiä ruuhkavuosista huolimatta – tai erityisesti niiden vuoksi.
• Sydänterveys ja aistit. Omasta verenpaineesta, kolesterolista sekä verensokerista on tärkeää pitää huolta koko iän ruokavaliolla, liikunnalla sekä tarvittaessa lääkehoidolla. Viime vuosina myös näkö- ja erityisesti kuuloaistin heikkeneminen on nostettu riskitekijöiksi muistisairauksille erityisesti työiässä. Puhuessamme kuuloterveydestä korostamme paitsi ennaltaehkäisyn näkökulmaa, kuulonsuojaamista ja melun vaikutuksia kuuloterveydelle, myös kuulonkuntoutuksen tärkeyttä. Heikentynyt kuulo on hoitamattomana riskitekijä kognition heikentymiselle. Tähän riskiin pystytään merkittävästi vaikuttamaan oikea-aikaisella kuulonkuntoutuksella.